jamk.fi
29.10.2019

Ko­ti­töi­den exce­löin­ti ei yk­sin tee yh­teis­van­hem­muu­des­ta toi­mi­vaa

Jyväskylän yliopiston ja JAMKin tuore CopaGloba-tutkimushanke pureutuu suomalaisessa keskustelussa vielä varsin uuteen yhteisvanhemmuuden käsitteeseen sekä sen kehitykseen ja ongelmiin.

Helsingin Sanomien jutussa (21.10.) pariskunta kertoi listaavansa kotityönsä excel-taulukkoon tasa-arvoista työnjakoa tavoitellessaan. Monissa parisuhteissa kipuillaan vanhemmuuden vastuiden ja muiden velvoitteiden jakamisen kanssa. Samalla haetaan tasapainoa työn ja perheen yhteensovittamisessa.

Kotitöiden ja hoivavastuiden reilu jakaminen on keskeinen, mutta ei ainoa yhteisvanhemmuuden osa-alue. Toimivaan yhteisvanhemmuuteen kuuluu myös esimerkiksi arvostuksen osoittaminen toisen tavalle olla vanhempi, lapsen tempauksille nauraminen yhdessä ja kyky ratkaista vanhemmuuteen liittyviä erimielisyyksiä.

– Hyvin sujuva yhteisvanhemmuus lisää tutkitusti sekä vanhempien että lapsen hyvinvointia ja helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista. Huonosti toimiva yhteisvanhemmuus puolestaan pahentaa stressiä ja parisuhdeongelmia. Tyypillisiä yhteisvanhemmuutta nakertavia tapoja ovat esimerkiksi toisen vanhemman vähättely, sarkastinen kommentointi ja se, ettei toiselle vanhemmalle anneta tilaa, professori Anna Rönkä Jyväskylän yliopistosta toteaa.

Yhteisvanhemmuus (englanniksi coparenting) on suomalaisessa julkisessa keskustelussa vielä varsin uusi käsite.

– Usein vanhempien yhteistyön tärkeyteen herätään vasta eron jälkeen. Vanhemmuuden arki myös yhdessä elävien vanhempien perheissä on kuitenkin mitä suurimmassa määrin yhteispeliä, neuvottelua ja opettelua, vanhempi tutkija ja perhepsykologian dosentti Kaisa Malinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta muistuttaa.

CopaGloba-tutkimuksessa yhteisvanhemmuuden arkisiin tilanteisiin, avainkohtiin ja karikkoihin pyritään pääsemään kiinni tutkimusasetelmalla, jossa neljässä maassa toteutettavien vanhempien haastattelujen lisäksi kerätään päiväkirja-aineistoa. Vanhempien lisäksi haastatellaan perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia.

– Yhteisvanhemmuuden vahvistaminen on tehokas tapa tukea nykyperheitä, ja siksi lapsi- ja perhepalveluissa tulisi nykyistä paremmin huomioida vanhempien välinen yhteistyö, erikoistutkija Marjatta Kekkonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ehdottaa.

Vanhemmuus olisi houkuttelevampaa, jos sitä olisi jakamassa muita aikuisia
Moni nuori aikuinen epäröi tänä päivänä lastenhankintaa. Vanhemmuus vastuineen voi vaikuttaa suurelta taakalta kannettavaksi ja riskiltä esimerkiksi oman työuran kannalta. Jos vanhemmuuden vastuita ei tarvitse kantaa yksin, vaan niitä on jakamassa puoliso tai joku muu aikuinen, on vanhemmuus helpompaa ja siten myös houkuttelevampaa.

– Yhteisvanhemmuus voi muodostua myös vaikkapa vanhemman ja isovanhemman välille, ja tämä onkin esimerkiksi Portugalissa tavanomaista, Rönkä kertoo.

CopaGloba -hanke ajoittuu vuosille 2019–2023. Suomen lisäksi tutkimuksessa ovat mukana Australia, Japani ja Portugali. Hankkeen toteuttaa Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu yhteistyössä THL:n ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.

Lisää tutkimuksesta ja yhteisvanhemmuudesta Marjatta Kekkosen blogissa: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/tutkimus/hankkeet-projects/copa

Hanketta esitellään Valtakunnallisilla Neuvolapäivillä (Ideatori) 29.–30.10.2019 Helsingissä.

Lisätietoa:
Anna Rönkä
anna.k.ronka@jyu.fi
puh. +358408054891
Jyväskylän yliopisto

Kaisa Malinen
kaisa.malinen@jamk.fi
puh. 050 360 2104
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Marjatta Kekkonen
marjatta.kekkonen@thl.fi
puh. 029 524 7401
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Avainsanat

Jaa

Takaisin